REFERENSSIT

Lue Viestintätoimisto Lummen referenssitekstit tästä:

TURUN SANOMAT: Pienhiukkasten pelätään altistavan yhä useammalle sairaudelle

“Uusilla polttoaineilla ja polttoaineen kulutukseen sidoksissa olevalla verotuskäytännöllä ei ole suoraa vaikutusta liikenteen päästöistä kärsivien ihmisten terveyteen”, sanoo liikenne‐ ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen.

– Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät ratkaisut on tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Niiden mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen näkyvät vasta ilmaston muuttuessa.

Jääskeläisen mukaan ilmanlaatua voidaan parhaiten parantaa vaikuttamalla ihmisten kulkumuotoihin sekä autokannan uudistamiseen.

– Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen vähentää liikenteen määriä ja sitä kautta päästöjä. Samaan lopputulokseen päästään vanhojen autojen korvaamisella uusilla ympäristöystävällisemmillä autoilla.

Terveydelle haitallisia liikenteen päästöjä on Jääskeläisen mukaan pyritty määrätietoisesti vähentämään jo 1990‐luvun alkupuolelta alkaen. Tavoitteeseen on pyritty rukkaamalla ajoneuvoteknologiaan ja polttoaineiden laatuun liittyvää lainsäädäntöä.

– Esimerkiksi uusiin autoihin pakollisiksi tulleet katalysaattorit ovat leikanneet tehokkaasti liikenteen vaarallisia hiukkaspäästöjä. Rikkipäästöistä taas päästiin lähes kokonaan, kun liikennepolttoaineiden laatuvaatimuksia tiukennettiin. Samoin on käynyt lyijylle, jota aikaisemmin käytettiin polttoaineen lisäaineena. Jääskeläisen mukaan onnistuminen päästöjen pienentämisessä edellyttää yhteisvastuuta.

– Toimia tarvitaan niin globaalilla kuin yksilötasolla.

Pieni hiukkanen, suuri ongelma

Ilmansaasteiden arvioidaan johtavan vuosittain parintuhannen suomalaisen ennenaikaiseen kuolemaan. Päästöt lisäävät myös keuhkoinfektioiden määrää sekä astman riskiä. Liikenteen synnyttämät pienhiukkaset aiheuttavat keuhkoissa tulehdusreaktion, joka etenee helposti muualle elimistöön.

– Keuhkoihin päätyneet hiukkaset voivat johtaa autonomisen hermoston häiriöihin ja tätä kautta vaikuttaa sydämen toimintaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Timo Lanki. Nyt tutkitaan kuumeisesti sitä, miten pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille vaikuttaa erilaisten sairauksien syntyyn. Näyttöä on jo siitä, että esimerkiksi astma tai sepelvaltimotauti voivat aiheutua asumisesta lähellä vilkasliikenteistä tietä.

Tutkimusten mukaan ilmansaasteet nostavat tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuuksia veressä. Ne näkyvät muutoksina sydänsähkökäyrässä, nostavat verenpainetta sekä huonontavat keuhkojen toimintakykyä.

– Herkimpiä pienhiukkasten vaikutuksille ovat kroonisesti keuhkosairaat potilaat esimerkiksi astmaatikot, joiden keuhkoputkissa on jo valmiiksi tulehdusmuutoksia. Lisäksi on näyttöä siitä, että pienhiukkasten aiheuttamat muutokset verisuonten seinämissä voivat vaikuttaa veren hyytymistaipumukseen, sanoo Turun Terveystalon keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Toni Kiljander.

Turun ilmanlaatu usein tyydyttävä

Turun kaupungin ilmansuojeluasiantuntija Miika Meretojan mukaan Turun ilmanlaatu on pääosin pysytellyt tyydyttävänä.

– Suuria muutoksia ei viime vuosina ole tapahtunut. Pitkällä aikavälillä päästöt ovat liikenteen kasvusta huolimatta kuitenkin vähentyneet. Parin viime vuoden kylmät talvet ovat tosin hieman kasvattaneet ilman typpioksidipitoisuutta.

Meretojan mukaan katupöly muuttaa ilmanlaadun kuivina kevätpäivinä helposti huonoksi. Samanlainen tilanne on talvipäivinä, joina ilman sekoittuminen on tavallista heikompaa. Turussa erityisesti aamuruuhkat nostavat selvästi ilman saastepitoisuuksia.

Turussa ilman laatua mitataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Ne imevät ulkoilmaa mittausaseman katolla sijaitsevasta sondiputkesta ja mittaavat pitoisuudet mikrogrammoina kuutiometrissä ilmaa. Tuloksia verrataan sovittuihin ohje‐ ja raja‐arvoihin. Mitattavia komponentteja ovat muun muassa typen oksidit ja hiukkaset.

– Mukavia ja helppoja keinoja päästöjen hillitsemiseksi ei ole tiedossa, muutoin ne olisi otettu jo käyttöön, Meretoja pohtii.

Uudet polttotekniikat yleensä vähentävät päästöjä, mutta saattavat myös lisätä kaikkein pienempien ja haitallisempien hiukkasten lukumäärää. Ainoa takuuvarma keino on autoliikenteen vähentäminen. Tähän päästään satsaamalla kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Myös nopeusrajoituksia alentamalla voitaisiin päästöjä pienentää melko helposti. Rajumpia keinoja ovat erilaiset ruuhkamaksut ja liikennerajoitukset.

LÄMMÖLLÄ: Käytä kaakelia

Kahden artenomin yhteinen ajatus yrittäjyydestä konkretisoitui, kun keramiikkaa opiskelleet Anna Malmsten ja Susanna Palovaara perustivat alkuvuodesta 2007 Hattulan Kaakelitehtaan.

– Vanhoja kaakeliuuneja on edelleen paljon saatavilla, koska niitä on purettu menneinä vuosikymmeninä. Usein uuneista on jokin kaakeli rikki tai hukassa, joten tilalle tarvitaan uusi ennen kuin uuni voidaan uudelleen pystyttää, Anna Malmsten selvittää.

Korjauskaakelit tehdään plastisesta savesta, joka sisältää esimerkiksi kvartsia sekä poltettua ja murskattua savea. Korjauskaakelien tekemisessä on Annan mukaan työlästä erityisesti lasitteen värin saaminen lähelle alkuperäistä.

Hattulan kaakelitehtaalla uunien yksityiskohdat, kuten koristekuviot sekä värit suunnitellaan yhteistyössä asiakkaan kanssa ja erityistä huomiota kiinnitetään tuotteen visuaalisuuteen sekä toimivaan muotoiluun. Yrittäjät ovat perehtyneet myös vanhojen kaakelitehtaiden toimintaan ja valmistusmenetelmät ovatkin lähes samanlaiset kuin sata vuotta sitten.

– Pystymme tarjoamaan vanhoihin rakennuksiin tyylillisesti istuvia kaakeliuuneja ja yrityksemme pienuus mahdollistaa helposti tuotannon muuntelemisen tilanteen mukaan. Yrityksen valmistamissa perinteisissä uuneissa on myös selvä etu teollisesti valmistettuihin verrattuna; ne voidaan purkaa ja pystyttää edelleen kaakeleita rikkomatta, Anna kertoo.

PATINA: On hienoa olla vanha nainen

Lääketieteilijän ja entisen sosiaali- ja terveysministerin Vappu Taipaleen mukaan vanhat ihmiset on siivottu yhteiskunnassamme pois näkyvistä, usein tilastoja myöden. Kirjoittamassaan kirjassa ”Vanha ja vireä”, Taipale haluaa hälventää turhia pelkoja, joita vanhenemiseen liittyy ja samalla rohkaista naisia ottamaan itse aktiivinen rooli hyvän vanhuuden rakentamisessa.

Jo vuosia sitten Vappu Taipale keräsi aineistoa ja tietoa vanhenemisesta muun muassa erilaisista lehtileikkeistä, tutkimuksista, kaunokirjallisuudesta ja talouslehdistä. Tietoa löytyi pääsääntöisesti sairauksista, ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista sekä ikäihmisille suunnatusta teknologiasta. Silmiin pistävää oli se, miten vähän vanhojen naisten arkielämästä tiedettiin.

Nykytutkimus antaa Taipaleen mukaan rajallisen kuvan vanhoista naisista, joita on Suomessa kuitenkin yli 700 000. Tästä asetelmasta syntyi hänen kirjansa Vanha ja vireä, joka kannustaa naisia itse keräämään paremman elämän ainekset.

– Vanhoilla naisilla on paljon käsillä ilman, että siihen vaadittaisiin rahaa, välineitä tai koulutusta. Naisten oma uskallus on avainasemassa siinä, että heidän äänensä ja mielipiteensä saadaan vihdoin kuuluviin ja korjattua vanhenemiseen liittyvät, sitkeänä elävät myytit, Vappu Taipale kannustaa.

Vanhuutta ei pidä pelätä
Suhtautuminen ikääntymiseen on muuttunut Taipaleen mukaan aikojen saatossa:

– 50 vuotta sitten viisikymppiset olivat vanhoja. Kun odotettavissa oleva elinaika oli niin paljon matalampi, heihin suhtauduttiin niin kuin vanhoihin ihmisiin. Tämän huomaa, kun katsoo vanhoja valokuvia omista vanhemmista, saati isovanhemmista.

Sisäinen maailmamme kaipaa Taipaleen mukaan muutosta. Ihminen itse tekee itsestään itselle ja yhteisölle merkittävän, muut sitä tuskin tekevät.

– Vanha nainen on yhteiskunnan voimavara, ei kuluerä, hän muistuttaa. Vanheneminen on normaalia ja ihanaa. Siinä on monta hyvää puolta. Meidän täytyy oppia hyväksymään ne ilmiöt, jotka vanhuus tuo tullessaan. Aivan kuten hyväksymme esimerkiksi murrosiän ja vaihdevuodetkin.

Monet ihmiset kuitenkin pelkäävät vanhenemista ja pelkoa ruokkivat usein mielikuvat vanhuuden avuttomuudesta ja raihnaisuudesta. Monien kohdalla tämä pelko osoittautuu kuitenkin aiheettomaksi. Puolestatoista miljoonasta suomalaisesta ikäihmisestä ainoastaan pieni osa, noin 50 000 on jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Valtaosa elää myös vanhana aktiivista ja hyvää elämää.

Suomalaiset ovat perhekeskeisiä
Suomalaiset naiset ottavat mieluummin vierasta apua vastaan, ennemmin kuin haluavat vaivata omaisia tai läheisiään. Silti perhesiteet ovat Suomessa erittäin voimakkaat ja vapaaehtoinen auttaminen runsaampaa kuin Etelä-Euroopassa, jossa ei ole muodollistakaan auttamisen järjestelmää.

– Se, ettei auteta eikä välitetä, ei ole totta, vaan yksi näistä myyteistä, joka on haluttu luoda, Taipale sanoo.

– Uutiset vanhenemisesta koskevat useimmiten heitteillejättötapauksia, mitä yhtäkään ei tietysti saisi olla, se on selvä. Jos tämä on kuitenkin se koko tieto, mitä vanhuudesta annetaan, ei ole ihme, että ihmisiä pelottaa.

Palvelut ulotettava kaikille
Tietoyhteiskunnan tuleminen voimalla ja itsepalvelun lisääntyminen tuo haasteita ikääntyneiden ihmisten arkeen. Taipale pitää erityisen merkittävänä ongelmana yhteiskunnan kannalta sitä, että puolelta miljoonalta ihmiseltä puuttuu sähköinen tunnistautuminen.

– Täytyy olla palveluita myös silloin, jos ei uskalla tai välitä käyttää koneita, tai vastustaa ajatusta.

Yksi tapa lisätä vanhojen osallisuutta ja mielipiteiden saamista kuuluviin, on Taipaleen mukaan kunnissa toimivat vanhusneuvostot. Ne eivät ole kuitenkaan vielä saavuttaneet sitä ammatillista kunnianhimon tasoa, mikä olisi mahdollista.

– Toivottavasti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä ne saisivat merkittävämmän aseman.

Ihmisten olisi itse luontevinta lähteä ajamaan omaa asemaansa. Epäkohtien on turha odottaa poistuvan itsestään, on tultava esiin, vaadittava ja reagoitava jokaiseen ikäsyrjintäilmiöön, Taipale painottaa.

Yksin asumisen haasteet
Suomalaiset naiset elävät useimmiten miestään pidempään. Yksin asuminen ja yksinäisyys ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. On arvioitu, että ainoastaan 2-4 prosenttia ihmisistä on sosiaalisesti äärimmäisen eristyneitä ja kokee syvää yksinäisyyttä. Pitkä leskeyden aika ja suru voivat kuitenkin johtaa syrjään vetäytymiseen.

– Sanon aina, että pitäkää miehistänne hyvää huolta ja käykää miehenne puolesta taisteluun, että heidän elämänsä jatkuisi. Se yhdessä oleminen on todella tärkeää, Taipale muistuttaa.

Suomessa on paljon yhden hengen kotitalouksia. Samanlainen sosiologinen muutos on tapahtunut silti 20-30 vuoden sisällä kaikkialla muuallakin maailmassa. Suomessa yli 55-vuotiaista naisista jopa 70 prosenttia elää yksin. Heistä valtaosa asuu suurissa kaupungeissa. Suhteellisesti näistä talouksista vanhoja on eniten, mutta lukumääräisesti työikäiset muodostavat enemmistön.

– Meidän on pakko alkaa kiinnittämään huomiota siihen, että 2,5 miljoonasta kotitaloudesta jo miljoona on yhden hengen muodostamia. Silloin ihminen kantaa kaiken vastuun taloudestaan ja avunsaannistaan.

Taipaleen mukaan yksin asuvien hyvinvoinnin edistämiseksi ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi on esimerkiksi Pohjois-Saksassa kokeiltu mallia, jossa on jaettu kaupungin kortteleita vastuualueisiin ja jalkauduttu yksinäisten ihmisten luo. Suomessa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, vanhusalan kehittäjänä ja asiantuntijana on myös järjestänyt Iloa Arkeen -pysäkkejä, joiden ideana on esitellä ikääntyneiden hyvinvointia edistävää toimintaa.

Tutkimustulosten kertomaa
Taipale kertoo Vanha ja vireä -kirjassaan tutkimuksesta, jossa selviteltiin vanhojen naisten hyväksi koetun terveyden ja sosiaalisten tekijöiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa paljastui se, että luottamus muihin ihmisiin sekä sosiaalinen osallistuminen yhdessä olivat yhteydessä siihen, miten myönteiseksi ihmiset kokivat oman terveytensä. Terveyttä on mahdollista edistää ikääntyneiden keskuudessa olosuhteita kehittämällä.

– Mitä enemmän tulee taloudellista ja koulutuksen eriarvoisuutta, sitä enemmän on myös terveyden eriarvoisuutta.

Taipaleen mukaan kuntien olisi helppo tarjota esimerkiksi maksuttomia kokoontumistiloja vanhojen ihmisten käyttöön sillä ajatuksella, että vanhat ihmiset kyllä itse keksivät niille parhaan käyttötarkoituksen.

Digitalisaatio – loistava mahdollisuus
Parhaimmillaan digitalisaatio tuo loistavia apuja vanhuuteen. Se voi mahdollistaa uusien harrastusten, kuten vaikka sukututkimuksen tekemisen, taikka yhteydenpidon sukulaisiin toiselle puolelle maailmaa. Monien laitteiden tuotekehityksessä pitäisi kuitenkin ottaa vanhukset mukaan jo tuotesuunnittelun alkuvaiheessa.

– Esimerkiksi nämä hipaisulaitteet ovat todella vaikeita käyttää. Vähän käsien vavistessa tulee herkästi väärä kirjain, Taipale harmittelee.

Toinen kehittämisen kohde olisi Taipaleen mukaan vanhuksille suunnitellut turvalaitteet, joiden ulkoasu ei herätä useinkaan ihastusta. Monille ikääntyneille laitteiden hinta voi olla rajoittava tekijä, mutta yksi olennainen kysymys on myös se, osataanko uusia laitteita hyödyntää. Tähän ongelmaan on tarjonnut ratkaisuja esimerkiksi Enterin ja Mukanetin kaltaiset yhdistykset:

– Siellä vanhat ihmiset opettavat toisille vanhoille ihmisille laitteiden käyttöä ja tulevat jopa ihmisten kotiin opettamaan.

Paitsi, että uuden oppiminen avaa monia mahdollisuuksia ikääntyneille, se tuo myös iloa oppia jakaville.

Tarvitaan uskallusta
Vappu Taipale on mukana kansainvälisen HelpAge International -järjestön hallituksessa, joka toimii lukuisissa maissa ympäri maailmaa. Kansalaisjärjestön tavoitteena on ehkäistä vanhusten syrjintää ja köyhyyttä ja ajaa heidän ihmisoikeuksiaan. Järjestö tekee töitä auttaakseen vanhuksia arvokkaan, turvallisen, aktiivisen ja terveellisen elämän saavuttamiseksi.

– Yritämme kasvattaa naisten itsetuntoa, rohkaista heitä perustamaan itse kerhoja ja klubeja ja esittämään vaatimuksiaan hallituksille ja YK:lle. Menkää, puhukaa, te osaatte, olkaa ylpeitä itsestänne! Se on myös se, mitä Suomessakin täytyy tehdä.

Eläköidyttyään naisella on vahvuuksinaan usein hyvät arkielämän taidot sekä kyky löytää iloa pienistä asioista. Toisaalta naisia kuormittaa alistumisen kulttuuri ja uskallus puuttuu. Ikääntyessä muutumme näkymättömiksi ja äänettömiksi. Koko kansan mielipidettä kysyttäessä tilastotkin pysähtyvät usein 65 ikävuoteen.

– Meillä on paljon tekemistä, mutta meitähän on paljon. Vanhojen naisten äänet pitää saada kuulumaan ja se kokemus näkymään. Naisten on itse ruvettava puhumaan puolestaan ja vaatimaan, että heitä kuunnellaan.

Lukuisissa kutsutilaisuuksissa vieraillessaan Taipale kertoo näkevänsä paljon aktiivisia ja energisiä naisia ja saavansa siitä voimaa myös itselleen. Myönteisiä roolimalleja vanhenemiseen ei tarvitse aina hakea kaukaa. Riittää, kun katsoo ympärilleen. Kaikkialla on toimeliaita ja vankasti arjessa kiinni olevia vanhoja naisia. Arvokas vanhuus tulee osin ihmisestä itsestään, mutta se on myös yhteisöllinen asenne.

– Kun olemme tehneet kaikkemme, että ihmiset eläisivät pidempään, se on arvokas juttu. YK:n entisen pääsihteerin Ban Ki-moon sanoin ”Pitkäikäisyys on ihmiskunnan suurin voitto”.

LUONTAISTUNTIJA: Magneettihoito kroonisissa kivuissa

Ihmisen jokainen elin ja solu toimivat sähköisen kentän vaikutuksesta. Magneeteilla on havaittu kyky vaikuttaa ihmisen sähkökenttään. Ne saavat solumme työskentelemään tehokkaammin, jolloin verenkierto kehossa vilkastuu, aineenvaihdunta tehostuu ja veren kyky kuljettaa happea paranee. Aasiassa magneetteja on käytetty muun muassa kroonisten kipujen hoitoon jo yli 4000 vuotta.

Ihmisen hermoston ja verenkierron säätely perustuu sähkömagneettiseen viestintään ja niiden toimintaa ohjaavat sähkömagneettiset impulssit. Hyvänä esimerkkinä sydän ja aivot, joiden sähköinen toiminta voidaan rekisteröidä EKG- ja EEG -mittausten avulla.

Jos katsomme ympärillemme, niin löydämme nopeasti paljon sähköisiä laitteita myös ympäristöstämme. Sähköisten laitteiden pulsoiva elektromagneettinen säteily järkyttää kehon luonnollisen magneettikentän tasapainoa. Tämä saa aikaan erilaisia ei-toivottuja vaikutuksia, jotka havainnoidaan muun muassa niskakipuina, muistikatkoksina, päänsärkynä tai ruoansulatusvaivoina. Näiden epäterveellisen magneettikenttien uskotaan, jopa estävän aivojen normaalien sähkömagneettisten signaalien kulkeutumisen soluihin ja häiritsevän näin immuunitoimintaa.

Hyvä verenkierto – terveyden edellytys
Magneettihoito vahvistaa kehon luonnollisen magneettikentän tasapainoa. Magneetit saavat kehon verenkierron vilkastumaan ja parantavat aineenvaihduntaa. Hyvä aineenvaihdunta hoidettavalla alueella tehostaa kuona-aineiden poistumista ympäröivistä kudoksista ja kipu helpottuu.

Magneetit tai magneettikenttä ei ole itsessään parantavia, vaan antavat keholle edellytykset toimia optimaalisesti ja tukevat elimistön kykyä parantaa itse itsensä. Kiinassa magneettihoitoa käytetään olennaisena osana hyvän terveyden ylläpitoa. Sieltä magneettihoitoa on levinnyt Yhdysvaltoihin, Australiaan, useisiin Euroopan maihin ja nyt myös Suomeen. Englannissa NHS, joka vastaa meillä Kelaa, korvaa magneettihoidosta aiheutuvia kustannuksia potilaille.

Gaussit määrittävät tehon
Hoitomagneettien teho määritetään gausseina. Gaussimäärät voivat vaihdella parista sadasta useaan tuhanteen. Kun tavallisen jääkaappimagneetin gaussimäärä on noin kymmenen, magneettihoitotuotteiden kohdalla vahvuus tulisi olla vähintään viisisataa, jotta riittävä hoitovaikutus saadaan aikaan. Tänä syksynä Luontaistuntijat-myymälöihin myyntiin tullut magneettialusta pitää sisällään 40 kpl tuhannen gaussin vahvuista magneettia. Tuote on monikäyttöinen ja soveltuu hyvin esimerkiksi selkä-, reisi- ja lonkkakipujen hoitoon. Yleisiä käyttökohteita ovat myös unihäiriöt, tinnitus, päänsärky sekä niska- ja hartiaseudun kiputilat. Magneettialustaa suositellaan käytettäväksi pään alla enintään 8-10 tuntia. Muualla kehossa, sitä voidaan käyttää ilman rajoituksia.

Magneettialustan tehosta on tehty mielenkiintoinen havainto astmapotilaiden parissa. Astmaatikoilla virheellinen yliherkkä immuunivaste aiheuttaa keuhkojen toimintahäiriötä, jotka näkyvät tulehduksena ja keuhkoputkien ahtautumisena. Astmapotilailla, jotka kokeilivat viikon magneettialustaa havaittiin huomattavaa parantumista keuhkojen kapasiteetissa.

Kohdistus kipualueelle
Magneettihoitotuote kohdistetaan aina sinne missä kipua on. Siksi eri kehon osille on kehitetty omia magneettituotteita. Magneettisessa silmämaskissa tuotteen vaikutus perustuu 1100 gaussin vahvuisiin magneetteihin, jotka on kohdistettu otsan akupisteisiin. Silmämaskia käytetään erityisesti migreenin ja muiden päänsärkytyyppien hoitoon. Tuotteella on havaittu kivun lievittymisen lisäksi toinenkin vaikutus; silmämaski on vähentänyt merkittävästi silmän seudun turvotusta.

Terveysjärjestö WHO:n tutkimuksen mukaan magneettituotteilla ei ole todettu olevan merkittäviä sivuvaikutuksia. Kun magneettihoitojen tehokkuutta on tutkittu, yli 70 prosenttia kokeilleista koki saavansa apua vaivoihinsa. Käyttäjäkunta on myös kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä koko maailmassa on jo noin 140 miljoonaa magneettituotteen käyttäjää.

Sataprosenttisesti luonnollinen tapa hoitaa kipuja
Magneetit tehostavat verenkiertoa jopa 45 prosenttia. Vilkastuneen verenkierron myötä punasolut kuljettavat happea kipualueelle ja kuona-aineita poistuu. Näin kipu helpottuu. Magneetteja kutsutaan myös Instant pain killer -nimellä, niiden kipua poistavan ominaisuutensa ansiosta.

AREENA: Arelle Hotelli Paasitornin talotekninen urakointi

Are ja Helsingin Työväenyhdistys ry (HTY) solmivat toukokuussa urakkasopimuksen LVISA-töistä Helsingin Paasitorni-kiinteistöön. Paasitornin nykyiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tilat peruskorjataan ja ajanmukaistetaan. Hotelli syntyy kolmen aikakauden rakennuksiin. Vuonna 1925 ja 1955 valmistuneiden saneerattavien kohteiden lisäksi sisäpihalle rakennetaan uusi rakennus. Urakan kokonaissuuruus pinta-aloissa on 12 600 bruttoneliömetriä.

– Vanha ja arvokas Paasitorni on kohteena haastava, sillä tilat ovat saneerauksesta huolimatta kongressikäytössä, talotekniikkaprojektipäällikkö Markku Nordblad kertoo.

Scandic Hotel Paasitornista tulee Scandic Hotel Oy:n uusi lippulaiva Helsinkiin. Hotelli tulee toimimaan täyden palvelun kokous- ja kongressikeskuksena. Se sisältää kymmeniä kokoustiloja, viisi ravintolaa sekä monitoimitiloja.

– Projektilla on laajuuteensa ja vaikeusasteeseensa nähden tiukka aikataulu. Se on saatava kannattavasti ja tilaajaa tyydyttävästi valmiiksi aikataulussa. Myös hotellioperaattori vaihtui kesken urakan Next Hotelsista Scandiciksi, Markku selvittää.

Markun mukaan Paasitornin projektin kanssa ollaan vielä alkutaipaleella, sillä kohteen pitäisi valmistua elokuussa 2011.

FARMASIA: Tehokkuuden ennustaminen estää turhia syöpälääkekokeita

Proviisori Tatu Pantsarin huhtikuussa tarkastetussa väitöstutkimuksessa tutkittiin uusien kehitteillä olevien maksa‐ ja haimasyöpälääkkeiden mahdollisia vaikutuskohteita sekä niihin liittyviä tehokkuusongelmia alkuvaiheen lääkeainekehityksen näkökulmasta. Tehokkuuden aikaansaaminen edellyttää tärkeiden proteiinien välisten vuorovaikutusten tunnistamista. Kun tehokkuus ymmärretään ja ennustetaan lääkeainekehityksen alkuvaiheessa, voidaan estää turhien lääkeainemolekyylien testausta kalliissa potilaskokeissa.

Tilausta uusille lääkeaineille

Joka vuosi yli tuhat suomalaista sairastuu haimasyöpään ja vajaa viisisataa maksasyöpään. Ongelma näiden molempien syöpien kohdalla on ollut niiden myöhäinen toteaminen, jolloin saatavissa olevat hoidot eivät ole osoittautuneet toimiviksi. Vaikeahoitoisiin kiinteisiin kasvaimiin ei olla onnistuttu kehittämään tehokasta hoitovaihtoehtoa. Suhteellinen 5‐vuotiselossaololuku esimerkiksi duktaalisen adenokarsinooman kohdalla on ainoastaan hieman yli viisi prosenttia. Syöpäjärjestöjen viimeisimmän tilastotiedon mukaan molempiin syöpiin menehtyy yhteensä lähes 1600 suomalaista vuodessa.

Haimasyöpätapausten määrä on toistaiseksi tuntemattomasta syystä kasvussa. Haimasyövän syntyyn vaikuttavia tekijöitä ei tarkkaan tunneta, mutta vaikuttaviksi tekijöiksi ollaan epäilty muun muassa kroonista haimatulehdusta, diabetesta, ruokavaliota sekä miesten tupakointia.

Maksasyöpäpotilaista valtaosa on miehiä ja kasvain todetaan potilaalla useimmiten sattumalöydöksenä. Suurin riskitekijä sen syntyyn on maksakirroosi ja muut maksasairaudet. Myös diabeteksen, korkean iän sekä tupakoinnin on todettu lisäävän jonkin verran sairastumisen riskiä. Liikalihavuuteen ja diabetekseen liittyvät rasvamaksatulehdukset ovat yleistymässä. Tulehdus taas saattaa johtaa maksakirroosin kehittymiseen ja kasvattaa riskiä sairastua myöhemmin maksasyöpään. Maksasyövän kohdalla hoito sekä taudin ennuste riippuvat kasvaimen levinneisyydestä.

Kahden tutkimusmenetelmän yhdistäminen

Lääkeainekandidaatteja tiettyyn lääkevaikutuskohteeseen, kuten proteiiniin voidaan etsiä tietokoneavusteisen lääkesuunnittelun avulla. Molekyylien rakenneaktiivisuussuhteita voidaan mallintaa tunnettujen aktiivisten molekyylien avulla ja ennustaa kuinka aktiivisia uudet suunnitellut molekyylit tulisivat olemaan.

Uusien aktiivisten molekyylien etsimiseen sekä johtomolekyylien ominaisuuksien parantamiseen voidaan hyödyntää kohdeproteiinin tietokonemallia. Sitä voidaan käyttää virtuaaliseulontaan, missä molekyylitietokannoista voidaan etsiä uusia johtomolekyylejä. Tietokonemalli soveltuu proteiinin sitoutumispaikan rakenteen tutkimiseen. Sen avulla voidaan tutkia lisäksi sitoutuvien molekyylienvuorovaikutuksia kyseisen proteiinin kanssa. Molekyyleille, jotka sitoutuvat reseptoriin pystytään myös rakentamaan kolmiulotteisten rakenneaktiivisuussuhteiden malli.

Pantsarin havaintojen mukaan tietokoneavusteisen lääkesuunnittelun yhdistäminen kokeellisen datan kanssa alkuvaiheen lääkeaineen kehitysprosessissa, auttaa löytämään olennaiset tehokkuuteen vaikuttavat vuorovaikutustekijät. Samalla se mahdollistaa tehokkaamman hoidon kehittämisen maksa‐ ja haimasyöpäpotilaille, joiden nykyinen ennuste on erittäin huono.

Kriittisten vuorovaikutusten tunnistaminen

Väitöstutkimuksessaan Pantsar arvioi kolmen eri lääkeainekohdeproteiinien osalta mahdollisia farmakodynaamisia tehokkuusongelmia.

Tutkimuksessa havaittiin, että yksipuolinen lähestymistapa lääkeainekehityksen alkuvaiheessa, jossa lääkeaineen vaikutuksen arviointi perustuu ainoastaan yhteen mittariin, kuten entsyymiaktiivisuuteen, johtaa useimmiten tehottomuuteen potilaskokeissa.

Useimmilla potentiaalisilla lääkeainekohdeproteiineilla on kymmeniä eri proteiineja, joiden kanssa ne ovat eri tavalla vuorovaikutuksessa ja välittävät solutasolla signaaleja eteenpäin. Olennaista on tunnistaa näistä kymmenistä vuorovaikutuksista kriittisimmät kussakin tapauksessa ja keskittyä niihin. Tietyntyyppisessä maksasyövässä Pantsarin tutkimalla Aurorakinaasi A‐proteiinilla ne ovat kinaasiaktiivisuus ja vuorovaikutus MYC‐proteiinin kanssa, joka ei ole riippuvainen edellä mainitusta kinaasiaktiivisuudesta.

Väitöstutkimuksessa tarkastelun kohteena oli kolme proteiinia, joihin uusia lääkeaineita voidaan kohdistaa maksa‐ ja haimasyövän hoidossa. Tutkituilla lääkeainekohteilla todettiin olevan paitsi yksilöllisiä myös yhteisiä lääkeaineiden farmakodynaamista tehokkuutta häiritseviä piirteitä. Tutkituilla lääkeainekohteilla todettiin yhteisenä piirteenä proteiinien välisiä vuorovaikutuksia, jotka eivät olleet sidoksissa niiden entsymaattiseen aktiivisuuteen.

Lääkeaine‐ehdokkaiden tehon arviointi

Tehokkuuden saavuttaminen edellyttää tärkeiden proteiinien välisten vuorovaikutusten tunnistamista lääkeaineen suunnitteluprosessin aikana. Useimmiten lääkeaine‐ehdokkaiden tehon arviointi perustuu kohteen entsymaattiseen aktiivisuuteen vaikuttamisen perusteella. Todellinen tehokkuus ei tule kuitenkaan esille ainoastaan yhtä vaikutustapaa, kuten vaikka kinaasiaktiivisuuden estoa mittaamalla. Jotta tehokkuutta voidaan ymmärtää ja ennustaa, tulee lääkeainekohde käsittää dynaamisena kokonaisuutena. Tatu Pantsarin väitöskirja ”Designing effective lead molecules against solid tumors with inadequate treatment options, the efficacy problem”, tarkastettiin huhtikuussa Itä‐Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Katse alkuvaiheen lääkeainekehitykseen

Tatu Pantsarin mukaan tutkimusaiheen haasteellisuus motivoi häntä jokapäiväisessä työssä, sillä toistaiseksi kukaan ei ole vielä tähän mennessä onnistunut kehittämään tehokasta lääkeainetta maksa ‐ja haimasyöpäkasvaimiin. Uuden lääkeaineen saaminen markkinoille on kuitenkin tällä hetkellä kalliimpaa kuin koskaan aikaisemmin.

”Mikäli alkuvaiheen lääkeainekehitykseen panostamalla saadaan tulevaisuudessa vähennettyä turhia kliinisiä kokeita, silloin puhutaan kymmenien, jopa satojen miljoonien säästöistä yhdessä lääkeainekehitysprojektissa. Tämän voisi olettaa laskevan syöpälääkkeiden hintoja, mutta tämä saattaa realisoitua käytännössä vasta kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päästä”, Pantsar sanoo.

Pantsarin tutkimus jatkuu tällä hetkellä aktiivisesti Tübingenin yliopistossa Saksassa, jossa tietokoneavusteisella lääkeainesuunnittelulla on täydentävä rooli useissa eri lääkekehitysprojekteissa. Mikäli läpimurto tapahtuu jonkin lääkeainekohteen kanssa, markkinoille lääkettä jouduttaisiin kuitenkin odottamaan jopa kymmenen vuotta.

ILTALEHTI: Petteri pakkasi matkailuauton ja lähti perheensä kanssa Lofooteille

Hienoja hiekkarantoja, pilviä syleileviä vuorenhuippuja, vuonoja ja eksoottisia luontokokemuksia miekkavalaiden ja kaskelottien valtakunnassa. Näitä kaikkia pääsee kokemaan Pohjois-Norjassa sijaitsevalla Lofooteilla. Matkailuvideoita tuottava Petteri Vähäkangas pakkasi matkailuautonsa ja aloitti perhe mukanaan matkan Varkaudesta Kilpisjärven kautta kohti Lofootteja ja Skandinavian kauniimpia luontomaisemia.

Vähäkankaan perheen aikaisemmat reissut ovat suuntautuneet lähinnä Amerikan mantereelle ja Keski-Eurooppaan. Pohjolaan tutustuminen on jäänyt perheeltä vielä kokonaan kokematta.

– Lofootit ovat maisemiltaan hieno ja suosittu luontomatkailukohde, jossa ei ole aiemmin tullut käytyä. Pitihän sinne sitten päästä lähtemään, Petteri kertoo.

Kuudelle suunniteltu matkailuauto oli perheelle turvallinen koti ja tukikohta matkan ajan. Nukkumapaikat, ruoanlaittomahdollisuudet, jääkaappi, wc ja suihku kulkivat koko ajan matkassa mukana.

– Matkailuauton kaappeihin sai kätevästi pakattua tavarat suoraan ja tarvittaessa otettua sieltä käyttöön ilman matkalaukkujen availua.

Kesäkuussa Lofoottien reissulle suunnannut perhe otti mukaansa monipuolisesti vaatetusta, sillä pitkän matkan aikana sääolosuhteet saattavat vaihdella melkoisesti.

Vaikka Lofootit sijaitsevat napapiiriltä pohjoiseen, Golfvirran ansiosta ilmasto on kuitenkin leuto ja lämpötilat pysyttelevät pääsääntöisesti plussan puolella. Loppusyksyisin ja talvisin saattaa kuitenkin olla tuulista, eikä lumenkaan tulo ole Lofooteilla mitenkään epätavallista.

Reitin ensimmäinen osuus
Vähäkankaan perhe lähti valloittamaan Lofootteja Pohjois-Suomesta käsin matkustamalla ensin Ranuan ja Rovaniemen kautta Kilpisjärvelle ja sieltä edelleen Pohjois-Norjan jylhiin maisemiin.

Hyvä retkitunnelma käynnistyi jo matkailuauton startattua Varkauden kodista.

– Jo matkalle lähtö saa aikaan sellaisen tunteen, että on kiva olla liikenteessä. Reissulla on mukava myös välillä pysähtyä, vaikka keittämään kahvit ja vaan istuskella, vaikkei pysähtymispaikalla suurempia nähtävyyksiä olisikaan.

Matkan ensimmäinen pysähdys Varkauden jälkeen tapahtuu Pohjois-Savossa lähellä Sonkajärveä. Matka jatkuu sieltä kohti Ranuan eläinpuistoa, jonka leirintäalueella perheen on tarkoitus yöpyä ja lähteä seuraavana päivänä tutustumaan eläinpuiston asukkaisiin.

Lapsille pitkä ajomatka saattaa käydä välillä voimille ja aika tulla pitkäksi. Matkailuauton tilat mukautuvat kuitenkin monenlaisiin tarpeisiin; lasten kanssa voi vaikka pelata pelejä pöydän äärellä, Petteri vinkkaa.

Huikeiden vuorten saariryhmä
Ennen kuin Vähäkankaan perhe saapuu Lofooteille, edessä on käynti Senjan saarella, jossa maisemia ihaillaan Segla-vuoren noin 600 metrin korkeuteen kohoavalta huipulta. Saarelta matka jatkuu usvaisten huippujen ympäröimille Lofooteille.

Lofoottien saariryhmä on muodostunut viimeisen jääkauden Veikselin ansiosta 10 000 vuotta sitten. Kun jää vetäytyi, se jätti jälkeensä runsaasti harjanteita ja korkeita vuorenhuippuja. Lofoottien vanha kallioperä koostuu pääsääntöisesti 541 miljoonaa vuotta sitten päättyneen prekambrikauden aikaisesta kiviaineksesta.

Lofooteilla on runsaasti hyviä vaellusreittejä, joista valtaosa soveltuu tehtäväksi päiväretkenä. Lyhyeksi, muutaman tunnin vaellukseksi sopii esimerkiksi 448 metrin korkeuteen huippunsa ulottava Reinebringen-vuori. Mikäli mielii huiputtaa Lofoottien korkein vuori, on kiivettävä 1 146 metrin korkeuteen Higravstinden-vuorelle.

Lofoottien erikoislaatuinen merielämä
Talvisin suuret turskaparvet saapuvat kutemaan Barentsinmereltä Lofooteille. Lofooteilta on pyydetty turskaa yli tuhannen vuoden ajan. Noin 24 500 asukkaan Lofooteilla kalastus onkin yksi tärkeimmistä elinkeinoista.

Lofoottien merielämää voi pitää ainutlaatuisena. Saarilla vaikuttaa kuun ja auringon painovoiman aikaansaama vuorovesi-ilmiö, jossa nousu- ja laskuvesi vuorottelevat noin kuuden tunnin välein. Kun kivet ja vuorovesi häiritsevät merivirran kulkua voi syntyä vesipyörteitä. Nopeimmillaan ne voivat edetä jopa 30 kilometrin tuntivauhdilla. Lofoottien länsiosassa, avomerellä sijaitseva vaarallinen Moskstraumen on yksi maailman voimakkaimmista virroista.

Saariryhmän lounaispuolella, noin 350 metrin syvyydessä sijaitsee Røstrevetin 35 kilometrin pituinen, maailman suurin syvän veden koralliriutta. Syvän veden koralliriutat ovat usein tuhansia vuosia vanhoja. Niiden ympäristöstä on löydetty eläinlajeja, joiden on luultu jo hävinneen maapallolta.

Yksi tutustumisen arvoinen paikka, joka kannattaa käydä katsastamassa Lofooteilla on Kvalvikan kaunis autioranta, joka sijaitsee Moskenesøyan saarella.

Tutustuminen saarten merielämään
Merielämää voi päästä kokemaan saarilla esimerkiksi opastetuilla retkillä. Retkeillä voi esimerkiksi kapealle Trollfjord-vuonolle tai lähtemällä ammattikalastajien matkassa kalastusretkelle.

Andenesin kaupungista löytyy myös valassafareja järjestävä keskus. Safarilla pääsee avomerelle ihailemaan muun muassa miekkavalaita, ryhävalaita ja vaarantunutta, jopa 16 metrin pituiseksi kasvavaa kaskelottia. Valassafari kustantaa kesäkautena aikuisilta noin 115 euroa ja lapsilta 52-84 euroa. Lipun hintaan pääsee myös opastetulle kierrokselle valasmuseoon.

Maalta käsin meren ihmeisiin voi tutustua vierailemalla Kabelvågin kylässä sijaitsevassa meriakvaariossa.

Matkailuautolla näkee enemmän
Lofootteihin tutustumisen voi aloittaa, vaikka menneisyydestä ja lähteä kierrokselle viikinkimuseoon. Jos kaipaa kaupunkielämää, voi suunnata autonsa esimerkiksi Lofoottien suurimpiin kaupunkeihin Leknesiin ja Svolvaeriin. Svolvaerissa matkailijan on mahdollista käydä myös ihmettelemässä paikallista Magic Ice -jäägalleriaa.

Maisemat ovat Lofooteilla silti se juttu, jonka tähden kohteeseen pääasiassa matkustetaan. Kokonaispinta-alaltaan noin 1 200 neliökilometrin saarilla riittää kauniita luonnonmaisemia yllin kyllin. Matkailuautolla luontokohteeseen pääsee tutustumaan monipuolisesti.

Petteri Vähäkangas pitää matkailuautoa myös turvallisena pitkällä ajomatkalla.

– Etenkin uusissa matkailuautoissa ympärillä on tilaa ja olet ajettaessa korkeammalla. Ne ovat myös keveitä ja helppoja ajaa. Oikeastaan ne ovat mukavimpia ajettavia kuin henkilöautot.

Matkailuautolla liikkumisessa on Petterin mukaan sekin etu henkilöautoon verrattuna, että se vapauttaa matkaajat stressaavista aikatauluista. Matkaa varten ei tarvitse tehdä matkavarauksia, vaan silloin kun väsyttää voi aina siirtää auton tien syrjään, levätä ja jatkaa taas matkaa.

KUNNALLISLEHTI: Käsittelemätön ruoka on avain hyvään oloon

Paimiolaistuneen entisen turkulaisen Kai Kivirannan kiinnostus terveelliseen ruokavalioon lähti pakon sanelemana. Pitkään jatkuneet vatsavaivat ajoivat selkä seinää vasten. Kun lääkkeet eivät tepsineet sitkeään coliittikseen, Kai alkoi itse opiskelemaan ravintoasioita alan kirjallisuudesta. Uuden ruokavalion myötä vaivat alkoivat hellittää kahdessa kuukaudessa. Ravintoasioista tuli Kaille sekä harrastus että elämäntapa.

– Aamu lähtee käyntiin joka päivä raaoilla kananmunilla, Kai kertoo.

Kai syö 3-4 ateriaa päivässä, pääsääntöisesti raakaravintoa, kuten oman maan kasviksia ja salaattia. Mukana on myös yleensä jotain eläinproteiinia, kuten kanaa tai kalkkunaa.

Linturuokiakin mies kertoo kypsentävänsä ainoastaan vähän ja vakuuttaa pysyneensä siitä huolimatta terveenä. Kai ei pidä pelkkää kasvissyöntiä aina järkevänä, ellei henkilö ole todella perehtynyt ravintoasioihin.

– Kasvien aminohapot eivät imeydy ilman oikeaa yhdistelyä, Kai selvittää.

Ruoan valmistuksesta kysyttäessä Kai täsmentää, ettei valmista ruokaa vaan kerää ne lautaselleen. Uuden ruokavalion myötä mikro sai lähteä.

– Mikro muuttaa ruoan rakennetta niin, että sen imeytyminen vaikeutuu, Kai kertoo. Noudatan myös vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta syön kyllä hedelmiä ja vihanneksia. Vilja on ollut jo kolme vuotta pois ruokavaliosta.

Maitohappokäymisellä valmistettua leipää Kai pitää hieman parempana vaihtoehtona. Keskeistä syömisessä on kuitenkin verensokerin pitäminen tasaisena.

Suomalaisten ravintotottumuksissa on Kain mukaan vielä paljon parannettavaa. Yksi syy epäterveelliseen ravitsemukseen saattaa hänen mukaansa olla se, että epäterveellinen ruoka maksaa terveellistä enemmän ja se ei oikein kannusta ihmisiä oikeisiin valintoihin. Toinen syy voi olla ajanpuute. Epäterveellistä ruokaa on helppo ja nopea saada. Ravitsemusasioissa parempaan suuntaan ollaan Kain mukaan kuitenkin menossa. Valveutuneelle löytyy tietoa ja kaupasta saa mukaansa myös terveellisempiä vaihtoehtoja.

– Luomu olisi kaikkein parasta, mutta sen tämän hetkinen tuotanto ei riitä ruokkimaan kaikkia, Kai pohtii.

Terveellisen ravinnon rinnalla Kai on tottunut käyttämään myös ravintolisiä. Käytössä on muun muassa Spirulina-levä ja raakakaakao sekä talvisin Goji-marjat. Kesäisin Kai yrittää syödä puutarhamarjoja mahdollisimman paljon tuoreina. Kesä on muutenkin aikaa, jolloin luonnon antimia on eniten saatavilla. Pakastamista hän ei juuri harrasta, vaan yrittää syödä ruoat tuoreina.

Terveellisen ruokavalion aikaansaamat muutokset ovat näkyneet Kaissa muutenkin kuin sairauden väistymisenä. Hyvä olo on lisääntynyt.

– Energiatasossani on tapahtunut huikea muutos. Yöunenkin tarve on vähentynyt 2-3 tuntia.

Tulevaisuudessa Kailla on tavoitteena muuttaa kiinnostuksen kohteensa ammatiksi ja suorittaa kaksivuotinen ravintoneuvojan koulutus ja jatkaa opintojaan mahdollisesti ravitsemusterapeutiksi asti. Lähitulevaisuudessa on vielä toinenkin tärkeä etappi; syksyllä pieni tytär aloittaa ensimmäisen koulupäivänsä.

AMMATTIOSAAJA: Asenne ratkaisee menestyksen

Espoolainen kauppatieteiden ylioppilas Linda Nummelin arveli lukioaikana ammattikouluun menemisen olevan riski, mutta kokee tällä hetkellä olevansa ylpeä valinnastaan. Linda toimi oppaana vuonna 2005 Helsingin WorldSkills-kilpailussa, jossa hän pisti merkille kondiittorien taidot. Haaveet matematiikan opiskeluista yliopistossa saivat väistyä.

– Leipominen on aina ollut kivaa ja kilpailussa kondiittorien suklaatyöt olivat aivan käsittämättömiä. Ajattelin, että parin vuoden opiskelu leipuri-kondiittoriksi ei olisi missään nimessä huono juttu riippumatta siitä jääkö alalle vai ei, Linda muistelee.

Käytäntöpainotteisessa koulutuksessa haasteellisinta oli Lindan mukaan erityisesti suklaan kanssa työskentely, työvaiheiden suunnittelu sekä työn hahmottaminen kokonaisuutena. Kondiittorin työ edellyttää hyvää suunnittelutaitoa, koska useiden tuotteiden samanaikaista tekemistä varten oikeat määrät tulee osata arvioida mahdollisimman tarkasti.

– Tarkkuudesta ja siistiydestä ei ole myöskään haittaa, ja jos osaa piirtää ja muovailla, osaa todennäköisesti myös koristella kakkuja kauniisti, Linda kertoo.

Linda uskoo koulun antaneen hyvät perustaidot ammattiin, mutta myöntää, että vasta tekemisen kautta työhön saa rutiinin. Useissa alan työpaikoissa tarkkoja rutiineja seurataan päivittäin. Aamu alkaa usein tilausten viimeistelyllä ja lähettämisellä. Iltapäivää kohden yleensä pohjataan tuotteita huomisen varalle pakkaseen. Ihanteellisena päivänä kondiittori voi olla tyytyväinen kädenjälkeensä ja tehdä työt rauhassa oppien uutta matkan varrelta.

Kondiittorin ammatissa on Lindan mukaan parasta se, että saa jatkuvasti kehittää itseään. Välillä pääsee myös tekemään erikoistöitä, joissa voi ylittää sekä itsensä että asiakkaan odotukset. Ammatin haittapuoliksi Linda kokee aikaiset aamut. Myös työn fyysisyys ja jatkuva kiire yllättivät aikanaan. Linda uskoo alan työllistymismahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa.

– Hyvällä asenteella saa aina töitä. Pitää olla ahkera, joustava ja valmis tekemään myös kondiittorin hanttihommia. Suomessa ei ole töitä vain kakunkoristelijoille, ja muualla maailmassakin sellaiseen työhön pitää kiivetä monta vuotta pohjalta alkaen, Linda kertoo.

Linda on myös mitellyt ammattitaidosta kansainvälisesti osallistumalla Calgaryssä järjestettyihin WorldSkills-ammattilaiskisoihin. Linda sijoittui sarjassaan kahdeksanneksi, mikä on lajissa paras saavutus suomalaiselle. Linda aikoo myös osallistua helmikuussa Budabestissä järjestettäviin nuorten kondiittorien MM-kisoihin. Tulevaisuuteen Linda katsoo avoimin mielin, mutta toivoo tekevänsä töitä leipuri-kondiittorialaan liittyen.

– Yritän pitää kaikki ovet avoinna ja uskon, että tulevaisuudesta löytyy vielä kaikenlaisia mahdollisuuksia, mistä en vielä tiedä mitään.